Muistisairaudet – kansanterveydellinen haaste

Muistisairaudet ovat Suomessa kansanterveydellinen haaste, sillä suurten ikäluokkien ikääntyessä lähivuosina tulee myös muistisairaiden ihmisten lukumäärä kasvamaan huomattavasti. Muistisairaudet ovat erityisesti ikääntyvien ihmisten sairauksia ja ne ovat kansantauteja aivan samalla tavalla kuin sydän- ja verisuonitauditkin. Alueilla, jossa asuu paljon vanhempaa väestöä, on myös paljon muistisairaita.

Tällä hetkellä Suomessa on diagnosoitu noin 193 000 muistisairasta ihmistä ja näistä reilut 90 000 sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Osa muistisairauksista jää aina diagnosoimatta ja osa muistihäiriöistä laitetaan vanhuuden piikkiin. Työikäisiä sairastuneista on noin 7000 – 10 000.

Mikä on muistisairaus?

Muistisairaus on sairaus, joka heikentää muistia sekä muita aivojen muistinkäsittelyn osa-alueita. Sairaus rappeuttaa aivoja ja sen myötä ihmisen toimintakyky heikkenee laaja-alaisesti. Kun muistisairaus etenee, niin tuloksen on useimmiten dementia.

Yleisimmät muistisairaudet

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti ja sitä sairastaa kaikista muistisairaista noin 60 – 70 %. Muita muistisairauksia ovat aivoverenkiertosairaus, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus sekä Lewyn kappale -tauti.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin ensimmäiset oireet ovat lähimuistin häiriöitä eli uuden oppiminen sekä asioiden mieleen painaminen muuttuvat vaikeaksi. Käyttöesineet saattavat joutua hukkaan, vieraassa ympäristössä liikkuminen muuttuu vaikeaksi ja asioiden sekä tapahtumien järjestys sekoittuvat. Kun tauti etenee, niin ihan arkipäiväinenkin eläminen muuttuu vaikeaksi ja sairastunut henkilö tarvitsee apua arjen askareissa. Myöhemmässä vaiheessa alzheimerin oireina tulee hahmottamisen ongelmia, kielellisiä vaikeuksia, ajan ja paikan tajun heikkenemistä, puheen käsittämisen vaikeutta sekä erilaisten välineiden käyttämisen vaikeutta.

Muistisairauksien ehkäisy

Muistisairauksia pystytään todennäköisesti ehkäisemään vaikuttamalla niitä aiheuttaviin riskitekijöihin. Asiasta on olemassa vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa, mutta esimerkiksi THL:n koordinoima kansainvälinen FINGER-tutkimus osoittaa muutamia asioita, jotka vaikuttavat muistisairauksiin. Eräs suuri muistisairaudelle altistava riskitekijä on verenpaine. Muita terveydentilaan liittyviä tekijöitä ovat korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino sekä tupakointi. Tutkimustulokset kertovat, että aktiivinen muistiharjoittelu, terveelliset elintavat ja ravinto sekä säännöllinen liikunta ja aivojen suojaaminen vammoilta ennalta ehkäisevät muistisairauksien puhkeamista.

Perinnöllisyys

Suurin osa muistisairauksista johtuu jostain muusta kuin perinnöllisistä tekijöistä. Osassa muistisairauksia geneettisillä tekijöillä on merkitystä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Perinnöllisille muistisairauksille on tyypillistä, että ne alkavat jo nuorella iällä. Muistisairaudet, jotka johtuvat otsa-ohimolohkorappeumasta ovat suurelta osin suvuittain kulkevia ja tutkimukset ovat osoittaneet pieniä mutaatioita heidän kromosomeissaan. Huntingtonin taudille, CADASIL:in taudille sekä Hakolan taudille on olemassa geenitesti, jolla pystytään selvittämään se, kantaako henkilö taudille altistavaa geeniä. Alzheimerin kohdalla on tehty paljon työtä luotettavien testien kehittämiseksi, mutta vielä testit eivät ole kliinisessä käytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *